Hola amigos de nuevo,
tällä hetkellä oon junassa matkalla kohti Madridia ja nään Millaa ja muita pitkästä aikaa! Oon viimeks ollu pari vuotta sitte, joten ihanaa päästä sinne taas:) Junassa on ihan valtavan hienot maisemat -pikkukyliä siellä täällä, vuoristoa jne. ja kaiken kruunaa että telkkarista tulee uu iiihana Twilight espanjaksi dubattuna. Kamalaa!
Valvottiin lähes aamuun asti Ruthin ja parin muun asuntolan tyypin kanssa, joten sallittakoon kirjoitusvirheet! Tämä viikko on ollu taas ihan täynnä ohjelmaa.. tai no ohjelmaa, mutta kun pkodilla ollaan niin myöhään niin ei sen jälkeen jää kauhiasti enää aikaa tehdä mitää. Yks päivä olin pkodin 'pomon' kotona syömässä (iltapalalla klo22). Ana näytti miten tehdään parasta tortilla de patatas:ta, juotiin viiniä tietysti ja syötiin serranonkinkkua yms. Anan tyttö Marta, 10v. oli ehkä jopa enemmän innoissaan ku minä vierailusta, se käveli mun vierellä kokoajan ja kosketteli mun hiuksia ku ne oli sen mielestä muuuy bonitos! Heh, hassua. Ne oli tosi innoissaan Suomesta ja pyöritteli päätään talven hurjista pakkaslukemista. Olis halunnu tietää enemmän Suomen valtion tilanteesta, ja muutenkin enemmän ku osasin espanjallani kertoa. (odotan innolla että pääsen Millan kans puhuun suomea!) Kutsun sain lopulta myös heidän loppuperhettä tapaamaan johonki pikkukylään, pitäähän mun serkutkin nähdä hyvänen aika!
..junassa muuten huomaan harrastavani taas salakuuntelua. Muori moittii kun joutui hakea niiiin kaukaa toisesta vaunusta faarille olutta ja voileipiä, "sinä istut täällä ku kuningas ja minä kannan sulle kallista ruokaa, 17e, 17e, 17e..!!!" Ja jatkui samaa rataa. Voi voi!:)
Päiväkodille tuli uus pikkupoika, 9kk, joka vaan itkee ja itkee. Ja tiedätte ku yks itkee niin ketjureaktio lähtee ja lopulta kaikki itkee. Voi sitä päänsärkyä! Siinä ryhmässä (bebes) on kaikkiaan 8 lasta. Ja normaalisti 1 työntekijä. Vaatii kyllä aikalailla kärsivällisyyttä siinä tilanteessa! Yhdelle itkevälle antaa ruokaa, samalla pitäis kattoa mitä muut lapset tekee: yksi nukkuu, toiset ryömii lattialla, pari nousee jo tukia vasten ja välillä on koivet kattoa kohden ja jee itku alkakoon! Ja se lattia on niiin likanen ku ollaan pihakengät jalassa sisällä+rattaiden mukana tuleva hiekka -> ryömijöiden ja konttaajien paratiisi! Lisäksi oon nyt ollu samassa vuorossa työntekijän kanssa joka on työskennelly siellä jo yli 30v. ja silloinhan asiat tehdään niin ku ne on aina tehty! Piste.
Palataan ! Adios!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti