Viimeinen viikko edessä. Oon ihan pyörällä päästäni mitä mulla on vielä tehtävää.. mulla on seinällä 2 a4:sta ja joka päivälle jotain aktiviteettiä. Ana tajus että ei hyvänen aika, tässähän on enää viikko jäljellä ja on keksiny jos jonkinlaista tekemistä. Oon yrittäny sanoa että tuun vielä joskus varmasti takasin, että tehdään sitte kaikki mitä jäi Galiciassa tekemättä. (Eli vielä paljon!)
Viime päivät oon työstäny hurjaa powerpoint show:ta Suomen päiväkotisysteemistä, eroavaisuuksista -oj vad mycket- ja hiukan ala-astetouhusta. Koulutus, varhaiskasvatussuunnitelma, päivähoitomuodot, palkka, työajat jne. Kaikkein eniten ihmetystä tuottaa palkka, joka on n.2000e/kk, Espanjassa tonnin vähemmän. Sanoikin yks lähihoitajaopiskelija ettei edes motivoi opiskella ku tietää ettei oo töitä tarjolla.. -niimpä. Mikä onni mulla onkaa käyny että heti on valmistumisen jälkeen töitä.. tai vaikkei olisikaan pkodissa heti tarjolla, niin varmasti esim. vanhusten parista löytyisi töitä. Noh.. on tehty oikein kartongille mainokset että Tiia Tellervo Pirttimäki saapuu pitämään luentoa, voi luoja! Mutta lupasivat maksaa palkkaakin, joten lisää motivaatiota.. myönnän! Mutta kyllä mua hiukan hermostuttaakin. En oo ihan varma mitä kaikkea ne multa siellä odottaa. Lisäksi sain liudan kysymyksiä, kuten "Millaisia arvoja päiväkodissa täällä arvostetaan, mitä oon oppinut, mitä oon jääny hampaankoloon..jne." joka otetaan videolle. Joten tiistai iltapäivänä: tämä videohässäkkä&luento Amiksella. Keskiviikko aamuna luento sitten yliopistolla ja skypet Suomen puolen opettajan kanssa ja jonkinlainen arviointikeskustelu. Meillä oli tällä viikolla ns. testipuhelut ja voi jesus sitä kääntöhommaa.. en löytänyt sanoja enää suomeksi, Anaa hermostutti hirveästi kun ei ollu ikinä kokenu vastaavaa jne. No opettajalla onneksi riitti kärsivällisyyttä, eikä tehny tilanteesta niin kamalan virallista. Nyt mun vaan täytyy huomenna sunnuntaina, vapaapäivänä valmistautua tähän kaikkeen.. Itsearvioinnit täytyy olla täytettynä ja tehtäviä pukkaa lisää kokoajan. OLISPA JO JOULU! = rentoutumista.
Espanjalaiset on hurjan ystävällisiä, mutta tilanteita tulee jatkuvasti kun oon ihan pihalla kaikesta. Ruokapöydässäkin esimerkiksi, miten nopeasti puheenaihe vaihtuu ja miten ne JAKSAA puhua kaiken aikaa.. miten niillä riittää sitä juttua niin ettei ne kerkeä edes hengittää välissä. Kädet huitoo sinne tänne ja se meteli.. Suomessa se menee enemmän että syödään ruoka pois alta ja noustaan pöydästä pois. Tänään alotettiin ruokailu n.klo 15 (viiniä,juustoja,soppaa,kinkkua,vihanneksia,empanadaa,jälkiruokaa,kahvia ja tietysti jälkiruoka-snapsit) ja noustiin pöydästä klo 18:30. Monesti on niin että lapset syö ensin ja sen jälkeen aikuiset. Näin siis lähes joka viikonloppu! Talvella pari kuukautta harvemmin, mutta kesäisin kuulemma joka sunnuntai perhe ja jokunen ystävä kokoontuu yhteen. On tämä kans kulttuuri! Lisäksi jos aletaan mulle selittämään jotain sanaa jota en ymmärrä, kaikki yrittää selittää yhteen ääneen ja arvaa pystynkö keskittyä yhtään!? Juu en. Kaadan lasiin lisää viiniä ja heitän välillä "si si si" -kommenttia :)
Eilen, perjantaina olin tsekkaamassa paikallista ylä-astetta&lukiota ja istuin jonkun aikaa filosofian tunnillakin opiskelijoiden joukossa. Anan sisko Sira opettaa kemiaa&fysiikkaa kyseisessä koulussa, joten sitä kautta pääsin tutustumaan. Mua kierrätettiin siellä taas luokasta luokkaan, poskisuudelmia, encantada ja oppilaat sai esittää kysymyksiä. Lähinnä kysymykset koski mun yhdennäköisyyttä espanjalaista näyttelijää María Castroa kohtaan mutta ne oli kyllä hurjan uteliaita Suomen lukiosysteemistä mikä ei kyllä ihan hirveästi eroa niiden omaan verrattuna. Suurempia eroja on päiväkotisysteemissä ja alakoulussa.. paitsi että täällä lukio on vaan 2v. eikä yokirjotuksia kuten meillä, vaan yks iso loppukoe. Oli vaikeuksia kyllä itekkään kertoa miten meillä jaksot yms. meni, koska tuntuu että siitä on niin kauan.. vaikkei todellisuudessa oo kuin 3,5v. Hahaaah!
Tästä alkakoon viimeiset päivät nauttimista. Oon saanu nyt jo kokea ihan mahtavia kokemuksia, mutta ei tää ollu ihan vielä tässä;) Torstaina viimenen ilta ja yöllä klo4 juna Ourensesta kohti Santiagoa ja Barcelonaa. Espanjasta on jo tulossa hurja joukko Suomeen tutustumaan.. Tania ja 3 muuta tyttöä on jo lippuja ostamassa.. saa nähdä, olishan se hurjan mukavaa että jotenki pääsis korvaamaan näitä mulle annettuja kokemuksia. Mä enemmän ku mielelläni näytän paikkoja:) Myös Ana pkodilta on perheineen tulossa, luultavasti elokuussa kun niillä on lomaa. Vamos a ver! Niillä on mielessä kuva että Suomi on yhtä satua koko maa, meillä on kaikki asiat niin hyvin ja elämä on yhtä laulua. Voi kumpa oliskin!:D
Hasta muy pronto!
Seis semanas
lauantai 30. marraskuuta 2013
lauantai 23. marraskuuta 2013
Los fotos
 |
| Escuela Infantil en Aravaca, Steiner paivakoti Madridissa |
 |
| Aamupiiri-poyta, yksi niista.. |
 |
 |
| Cortegadan vierailulla Tanian kanssa.. |
 |
| Marian tekemaa paellaa, nam ! |
 |
| Kuvat tulee vahan epajarjestyksessa, en oikein handlaa tata ;) |
 |
| Luokkatilat Madridin steiner paivakodissa/koulussa |
 |
| Ryhmatilat 3-5v. |
 |
| Ryhmatilat 3-5v. |
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Cuarta semana
Lennot on ostettu! Vietän viimesen viikonlopun Barcelonassa, kävi onni että täälläkin juhlitaan Suomen itsenäisyyttä eikä tarvi olla töissä enää perjantaina;) Lennän siis Santiagosta Barcelonaan ja sieltä sunnuntai aamuna 8.12. Helsinkiin. Kovaa vauhtia junalla Seinäjoelle ja Rytmikorjaamolle The Soundsin keikalle. Maanantai aamuna 9.12. pitäis sitte taas olla matkassa luokan kanssa opintoretkelle Tallinnaan, joten en kovin kauaa kerkeä nauttia omasta sängystä. Kulttuuria kulttuuria, exciting!
Magostoa juhlittiin sunnuntaina koko päivä -tehtiin siis muutakin kuin syötiin kastanjoita. Aamulla mentiin yhdessä Anan ja lasten, Martan&Alberton kanssa muiden tavoin seuraamaan ns. maratonia mikä on täällä toosi kova juttu. Ensin juoksi aikuiset 10km, sitten 4km 12-17v. ja sitä nuoremmat 1km johon myös Alberto osallistui. Koko kaupunki tulvi ihmisistä ja aurinko paistoi :) -Täytyy tähän väliin sanoa että oon minäki käyny urheilemassa tuolla kukkulalla, että olisin edes jotenki tunnistettavissa vielä joulukuussa ja voisin syödä konvehteja vielä Suomessakin ilman morkkista! Niin sitten alkokin olla jo aika kamala nälkä, otettiin auto alle ja suunnattiin lähikylään jossa taas oli pitkä pöytä katettuna täynnä ruokaa: jamon serranoa tietysti, tortillaa, empanadaa, viiniä, paljon erilaisia kakkuja ja tietysti lopuksi myös snapseja=chupitos. On tosi outoa, sitä en muista Madridin ajoiltani, että ruoan päätteeksi isketään snapsilasit pöytään ja juodaan vahvempia, enimmäkseen kahvilikööriä. Ja ihan hyvin voi silti ajaa autolla vielä kotiin? Häh! Tää on niin tätä Espanjaa.
Tänä viikonloppuna matka kohti Celanovaa, jälleen Tanian perheen luo jossa olin silloin ekallakin viikolla keksejä syömässä ja jälleen juhliin yhden tyttösen synttäreitä.. Tää blogi on jotain niin vastakohtasta kuin ne monet fitness-blogit:) Oon varmaan eniten kirjottanu syömisestä, sekin vaan on niin vahva osa tätä kulttuuria. (pieni mainos ihanan Millan motivoivaan treeniblogiin; inmytrainingshoes.blogspot.com) Jos meillä on viikonloppuna aikaa niin ajattelin kokeilla tehdä korvapuusteja niille maistettavaksi, haastetta tekee et löydänkö hiivaa+kardemummaa kaupasta. Tanian kaksoissisko Cristal on pasteleriassa töissä, eli työkseen loihtii kaikenlaisia leipomuksia joten saatan joutua kovankin raadin eteen;)
Tällä viikolla tuntuu etten oo kerenny viettää pkodilla aikaa juur lainkaan. Eilen olin aamupäivän Portovellon (paikallinen "sedu") opettajien&opiskelijoiden kanssa kattomassa Katmandu-El espejo en el cielo -elokuvaa, koska täällä on menossa jonkinlaiset elokuvafestivaalit tämän kuun lopussa. Se toi niin paljon muistoja omilta Nepalin ajoilta, kaikki tutut paikat, laulut, lapset ja se tunnelma.. olin siellä ihan itku silmissä parin tunnin ajan. Siitä tulee nyt pian 4 vuotta kun olin siellä viiden kuukauden verran vapaaehtoistyössä lastenkoti Kinderhausissa ja koululla BMCA:ssä. Siellä odottaa lastenkodin suuri perhe, ja oon lähdöstä asti haaveillut että pääsisin halaamaan kaikkia lapsia taas ja näkemään omin silmin mitä niille oikeasti kuuluu. Heti kun saan sopivan raon, väh.2viikkoa aikaa ja lentolippuihin tienattua rahaa niin menoks.. ja ei se matkaseurakaan ei olisi pahitteeksi:)
Tänään sitten aamupalan jälkeen olin ihan pakki sekasin, vaikka syönkin lähes joka aamu saman ruoan. (Täysjyväleipää&muroja,hedelmiä,kahvia) ..kannan siis omat aamupalani koska jos oikeesti söisin sitä mitä on tarjolla niin ei tarvisi miettiä aamun huonoa oloa! Lopulta kuitenki selvisin ja menin vähän myöhässä töihin. No siellä en kerenny kuin yhdet vaipat vaihtaa ja sain niin hurjan huimauskohtaksen ja tärinän päälle että päätettiin Anan kanssa piipahtaa lääkärillä. No verenpaineet oli katossa ku vanhuksilla, ja lääkäri Jorge vaan sano että "Claro q es vertigo" eli huimausta vaan.. kirjotti muistilapulle "reseptin", leimas sen ja lähetti meidät apteekkiin. That's it. Siitä lähtien oon ollu hurjan kylmissäni 3 peiton alla ja vaatekerrokset päällä.. tänään oli aamulla vaan +4 astetta! En taida selvitä Suomen talvesta lainkaan :)
/Viikonloppuna kuvia! Jihaa. Tänään oon ekan kerran haaveillut että pääsis jo kotiin, mutta se johtuu pelkästään tästä makoilusta. Heti kun olo oli parempi, pakkasin kirjan laukkuuna menin puistoon nauttimaan auringosta. Ihanaa.
Magostoa juhlittiin sunnuntaina koko päivä -tehtiin siis muutakin kuin syötiin kastanjoita. Aamulla mentiin yhdessä Anan ja lasten, Martan&Alberton kanssa muiden tavoin seuraamaan ns. maratonia mikä on täällä toosi kova juttu. Ensin juoksi aikuiset 10km, sitten 4km 12-17v. ja sitä nuoremmat 1km johon myös Alberto osallistui. Koko kaupunki tulvi ihmisistä ja aurinko paistoi :) -Täytyy tähän väliin sanoa että oon minäki käyny urheilemassa tuolla kukkulalla, että olisin edes jotenki tunnistettavissa vielä joulukuussa ja voisin syödä konvehteja vielä Suomessakin ilman morkkista! Niin sitten alkokin olla jo aika kamala nälkä, otettiin auto alle ja suunnattiin lähikylään jossa taas oli pitkä pöytä katettuna täynnä ruokaa: jamon serranoa tietysti, tortillaa, empanadaa, viiniä, paljon erilaisia kakkuja ja tietysti lopuksi myös snapseja=chupitos. On tosi outoa, sitä en muista Madridin ajoiltani, että ruoan päätteeksi isketään snapsilasit pöytään ja juodaan vahvempia, enimmäkseen kahvilikööriä. Ja ihan hyvin voi silti ajaa autolla vielä kotiin? Häh! Tää on niin tätä Espanjaa.
Tänä viikonloppuna matka kohti Celanovaa, jälleen Tanian perheen luo jossa olin silloin ekallakin viikolla keksejä syömässä ja jälleen juhliin yhden tyttösen synttäreitä.. Tää blogi on jotain niin vastakohtasta kuin ne monet fitness-blogit:) Oon varmaan eniten kirjottanu syömisestä, sekin vaan on niin vahva osa tätä kulttuuria. (pieni mainos ihanan Millan motivoivaan treeniblogiin; inmytrainingshoes.blogspot.com) Jos meillä on viikonloppuna aikaa niin ajattelin kokeilla tehdä korvapuusteja niille maistettavaksi, haastetta tekee et löydänkö hiivaa+kardemummaa kaupasta. Tanian kaksoissisko Cristal on pasteleriassa töissä, eli työkseen loihtii kaikenlaisia leipomuksia joten saatan joutua kovankin raadin eteen;)
Tällä viikolla tuntuu etten oo kerenny viettää pkodilla aikaa juur lainkaan. Eilen olin aamupäivän Portovellon (paikallinen "sedu") opettajien&opiskelijoiden kanssa kattomassa Katmandu-El espejo en el cielo -elokuvaa, koska täällä on menossa jonkinlaiset elokuvafestivaalit tämän kuun lopussa. Se toi niin paljon muistoja omilta Nepalin ajoilta, kaikki tutut paikat, laulut, lapset ja se tunnelma.. olin siellä ihan itku silmissä parin tunnin ajan. Siitä tulee nyt pian 4 vuotta kun olin siellä viiden kuukauden verran vapaaehtoistyössä lastenkoti Kinderhausissa ja koululla BMCA:ssä. Siellä odottaa lastenkodin suuri perhe, ja oon lähdöstä asti haaveillut että pääsisin halaamaan kaikkia lapsia taas ja näkemään omin silmin mitä niille oikeasti kuuluu. Heti kun saan sopivan raon, väh.2viikkoa aikaa ja lentolippuihin tienattua rahaa niin menoks.. ja ei se matkaseurakaan ei olisi pahitteeksi:)
Tänään sitten aamupalan jälkeen olin ihan pakki sekasin, vaikka syönkin lähes joka aamu saman ruoan. (Täysjyväleipää&muroja,hedelmiä,kahvia) ..kannan siis omat aamupalani koska jos oikeesti söisin sitä mitä on tarjolla niin ei tarvisi miettiä aamun huonoa oloa! Lopulta kuitenki selvisin ja menin vähän myöhässä töihin. No siellä en kerenny kuin yhdet vaipat vaihtaa ja sain niin hurjan huimauskohtaksen ja tärinän päälle että päätettiin Anan kanssa piipahtaa lääkärillä. No verenpaineet oli katossa ku vanhuksilla, ja lääkäri Jorge vaan sano että "Claro q es vertigo" eli huimausta vaan.. kirjotti muistilapulle "reseptin", leimas sen ja lähetti meidät apteekkiin. That's it. Siitä lähtien oon ollu hurjan kylmissäni 3 peiton alla ja vaatekerrokset päällä.. tänään oli aamulla vaan +4 astetta! En taida selvitä Suomen talvesta lainkaan :)
/Viikonloppuna kuvia! Jihaa. Tänään oon ekan kerran haaveillut että pääsis jo kotiin, mutta se johtuu pelkästään tästä makoilusta. Heti kun olo oli parempi, pakkasin kirjan laukkuuna menin puistoon nauttimaan auringosta. Ihanaa.
perjantai 15. marraskuuta 2013
Tercera semana
Jou, nyt on matkoilta taas kotiuduttu ja kolmaskin viikko lähenee loppuaan. En kestä!
On ollu melko huvittavaa ku joka ikinen aamu aamupalalla juuri ja juuri sanotaan "holat" ja lähtiessä "chaot", muuten syödään kaikessa hiljaisuudessa. Päivällisellä alkaa olla jo vähä enemmän ääntä, mutta OYE! lounaalla on ihan hullu meteli. Joka kerta saadaan joku kiistelyn aihe ja oon ihan pihalla mistä puhutaan.. Tavatessani muuten Madridissa mun vanhan ihanan kamun Carolinan, se sanoi ettei ymmärrä gallegoa lainkaan. Kieltä jota siis täällä puhutaan. Ja oli oikeestaan paljon helpompaa ymmärtää siellä ihmisten puhetta, koska se oli ns.normaalia.. heh. Joten ei ihme etten pysy ihan aina perillä minäkään! Ja miten kivaa oli päästä puhuun suomea! Meillä oli Millan kans ihan hurjan hauskaa. Se asuu Miikan kanssa La Latinassa, ihan keskustassa. Molemmat on Erasmustelemassa siellä vuoden ajan.. joten aikaa on vielä käydä siellä ens vuoden puolella! Me käveltiin hurjasti ympäriinsä, muistettiin tietysti nauttia terassi-säistä virvokkeiden kera, käydä "markkinoilla" kollaamassa aarteita ja oikeesti.. vietettiin Lidlissä varmaan tunti ku löyty niin hyviä tarjouksia. (Oi kyllä, luitte oikein) mutta mistä oon super innoissani, kun kävin maanantaina visiitillä paikallisessa steiner päiväkodissa Aravacassa. Laitoin sinne aiemmin viestiä josko sopis saapua, ja sieltä vastattiin heti että tule ihmeessä! :) Laitan vaikka pari kuvaa myöhemmin että näette, mutta se oli niin hurjan laaja että olin ihan ihmeissäni.
Vietin 3-5v ryhmässä aamupäivän, kirjasin hulluna muistiinpanoja kaikesta mitä ne teki koska se vaan oli niin mielenkiintosta ja huurjan kiehtovaa. Ja räpsin kuvia samalla tavalla ku japanilaiset turistit.. joka ryhmässä on n.20 lasta, mutta silti siellä oli maltillinen meno jos niin voi sanoa. Kun tuli siivouksen aika, niin alotettiin "siivouslaulu" ihan ku meilläkin Pajulinnussa/Sinilinnussa, ensin keräännyttiin piiriin jonka jälkeen kaikki alkoi siivota jälkiään. Siellä laulettiin ja loruteltiin, esitettiin teatteria jne. enemmän kuin meillä Suomessa. Joka tuokiolle tavallaan hiljennyttiin, eikä vaan kiireellä alotettu touhuamaan. Niillä oli ihan valtavan hieno puumaja siellä ryhmätilassa! Siitä mun on laitettava kuva.. haluan sellasen omaankin kämppään!
Harmittaa etten kerenny viettää siellä enempää aikaa, olisin halunnu nähdä vielä lisää. Se oli jonkun valtavan perheen (jossa siis on asunut monta sukupolvea ja varmaan serkut ja kaimatkin) vanha puutalo, pation kera jossa oli paljon kasveja, hedelmäpuita, kaneja, majoja ja mitä ikinä keksiikään. Vähä kuin jostain sadusta:) Mutta kuulemma tänne Galiciaankin on just avattu joku steiner, ja Ana pkodilta lupas ottaa asiasta selvää että pääsisin sielläkin käymään. !K interesante!
No täällä päiväkodilla oon nyt viikon viettänu 1-2v. ryhmässä ja vaihtanut vaippoja varmaan väh.20x päivässä. Voisin kokeilla jotain nopeusennätystä.. mutta voitteko kuvitella että suurimmalla osalla yli 2v. on myös vaipat? Siis sellaset isot tytöt&pojat, tuntuu hirviän oudolta vaihdella vaippoja niille. Ja tuttien käyttö, yksittäiset tapaukset yli 2v. ok, mutta että kuitenkin niin moni. Eiiiih! Lisäksi hoitaja kenen kanssa nyt teen yhteistyötä, on juuri sellainen "yli 30v näitä hommia tehny, ja tällä tavalla toimitaan edelleen" -tyyppinen. Oon saanut siltä tosi ristiriitaisia ohjeita,esimerkkinä kun annoin lapsille luvan leikkiä sellasilla kipoilla jonka sisällä on pienempiä ja pienempiä kippoja (maatuska tyyliin, kyllä te tiedätte), niin se meinas saada slaagin ku palas luokkaan että ei hyvänen aika ne voi niillä leikkiä kun ei ne vielä osaa niin monimutkasta leikkiä. Mä yritin sönköttää että vaikkei osaisikaan niin tutustukoon ja eiks se oo pääasia että ne siinä tyytyväisinä lattialla leikkii :D Jesus. Ja muutenkin ollaan kinasteltu jostain ihan kummista asioista. Kun keskusteltiin yhdestä lapsesta alle vuoden vanhojen ryhmässä, että miten se on ollut niin itkunen pitkän aikaa eikä mitään muutoksia jne. Mä sanoin että kyllä se oli viime viikolla monena päivänä tosi tyytyväinen ja innostu leikkimään, vaikka välillä vähän itkikin muttei mitenkään hälyttävästi. Tämä työntekijä väitti vastaan ettei se voi olla mitenkään mahdollista yms. vaikkei hän ollut edes paikalla silloin. No aikamme kinasteltua "OLI OLI, SIINÄ LEIKKI LATTIALLA TYYTYVÄISENÄ" - "EEI OLE MAHDOLLISTA, EI SE MITENKÄÄ VOI NÄIN OLLA" tyyliin, mä luovutin että juu whatever ihan miten sä tahdot. Dios mio. No, ehkä tämä on just tätä näiden kulttuuria.
Vietän viikonloppua suht rauhallisissa merkeissä, melko moni on lähtenyt asuntolasta kotiin viikonloppua viettään ja Ruth on ollu koko viikon poissa. Ihanaa vaihtelua, mutta kyllä vähän myös jo odotan että se tulee:) Oon myös opiskellut (oi kyllä vaan), ja tehny käännöstehtäviä että mun ohjaava opettaja voi täällä arvioida mun työskentelyä sitte viimesellä viikolla koska kaikki paperit on englanniksi eikä hää ymmärrä hölkäsen pöläystä. - mistä tuoki sana tulee! Skypetellään opettajan kanssa ens viikolla yhdessä Anan kanssa, ja odotan mielenkiinnolla! Tarja -Suomen ohjaava ope ei puhu myöskään espanjaa, joten tulkattavaa suunnasta toiseen.
Huomenna lauantaina tiedossa hiukan urheilua, lounastamaan parin tutun kanssa illalla, ja sunnuntaina Magoston viettoa Anan perheen kanssa. En tiedä sen kummempaa kuin että se on jokin Ourensessa järjestettävä juhla, jossa syödään paljon kastanjoita :D Ya veremos!
CHAO
On ollu melko huvittavaa ku joka ikinen aamu aamupalalla juuri ja juuri sanotaan "holat" ja lähtiessä "chaot", muuten syödään kaikessa hiljaisuudessa. Päivällisellä alkaa olla jo vähä enemmän ääntä, mutta OYE! lounaalla on ihan hullu meteli. Joka kerta saadaan joku kiistelyn aihe ja oon ihan pihalla mistä puhutaan.. Tavatessani muuten Madridissa mun vanhan ihanan kamun Carolinan, se sanoi ettei ymmärrä gallegoa lainkaan. Kieltä jota siis täällä puhutaan. Ja oli oikeestaan paljon helpompaa ymmärtää siellä ihmisten puhetta, koska se oli ns.normaalia.. heh. Joten ei ihme etten pysy ihan aina perillä minäkään! Ja miten kivaa oli päästä puhuun suomea! Meillä oli Millan kans ihan hurjan hauskaa. Se asuu Miikan kanssa La Latinassa, ihan keskustassa. Molemmat on Erasmustelemassa siellä vuoden ajan.. joten aikaa on vielä käydä siellä ens vuoden puolella! Me käveltiin hurjasti ympäriinsä, muistettiin tietysti nauttia terassi-säistä virvokkeiden kera, käydä "markkinoilla" kollaamassa aarteita ja oikeesti.. vietettiin Lidlissä varmaan tunti ku löyty niin hyviä tarjouksia. (Oi kyllä, luitte oikein) mutta mistä oon super innoissani, kun kävin maanantaina visiitillä paikallisessa steiner päiväkodissa Aravacassa. Laitoin sinne aiemmin viestiä josko sopis saapua, ja sieltä vastattiin heti että tule ihmeessä! :) Laitan vaikka pari kuvaa myöhemmin että näette, mutta se oli niin hurjan laaja että olin ihan ihmeissäni.
Vietin 3-5v ryhmässä aamupäivän, kirjasin hulluna muistiinpanoja kaikesta mitä ne teki koska se vaan oli niin mielenkiintosta ja huurjan kiehtovaa. Ja räpsin kuvia samalla tavalla ku japanilaiset turistit.. joka ryhmässä on n.20 lasta, mutta silti siellä oli maltillinen meno jos niin voi sanoa. Kun tuli siivouksen aika, niin alotettiin "siivouslaulu" ihan ku meilläkin Pajulinnussa/Sinilinnussa, ensin keräännyttiin piiriin jonka jälkeen kaikki alkoi siivota jälkiään. Siellä laulettiin ja loruteltiin, esitettiin teatteria jne. enemmän kuin meillä Suomessa. Joka tuokiolle tavallaan hiljennyttiin, eikä vaan kiireellä alotettu touhuamaan. Niillä oli ihan valtavan hieno puumaja siellä ryhmätilassa! Siitä mun on laitettava kuva.. haluan sellasen omaankin kämppään!
Harmittaa etten kerenny viettää siellä enempää aikaa, olisin halunnu nähdä vielä lisää. Se oli jonkun valtavan perheen (jossa siis on asunut monta sukupolvea ja varmaan serkut ja kaimatkin) vanha puutalo, pation kera jossa oli paljon kasveja, hedelmäpuita, kaneja, majoja ja mitä ikinä keksiikään. Vähä kuin jostain sadusta:) Mutta kuulemma tänne Galiciaankin on just avattu joku steiner, ja Ana pkodilta lupas ottaa asiasta selvää että pääsisin sielläkin käymään. !K interesante!
No täällä päiväkodilla oon nyt viikon viettänu 1-2v. ryhmässä ja vaihtanut vaippoja varmaan väh.20x päivässä. Voisin kokeilla jotain nopeusennätystä.. mutta voitteko kuvitella että suurimmalla osalla yli 2v. on myös vaipat? Siis sellaset isot tytöt&pojat, tuntuu hirviän oudolta vaihdella vaippoja niille. Ja tuttien käyttö, yksittäiset tapaukset yli 2v. ok, mutta että kuitenkin niin moni. Eiiiih! Lisäksi hoitaja kenen kanssa nyt teen yhteistyötä, on juuri sellainen "yli 30v näitä hommia tehny, ja tällä tavalla toimitaan edelleen" -tyyppinen. Oon saanut siltä tosi ristiriitaisia ohjeita,esimerkkinä kun annoin lapsille luvan leikkiä sellasilla kipoilla jonka sisällä on pienempiä ja pienempiä kippoja (maatuska tyyliin, kyllä te tiedätte), niin se meinas saada slaagin ku palas luokkaan että ei hyvänen aika ne voi niillä leikkiä kun ei ne vielä osaa niin monimutkasta leikkiä. Mä yritin sönköttää että vaikkei osaisikaan niin tutustukoon ja eiks se oo pääasia että ne siinä tyytyväisinä lattialla leikkii :D Jesus. Ja muutenkin ollaan kinasteltu jostain ihan kummista asioista. Kun keskusteltiin yhdestä lapsesta alle vuoden vanhojen ryhmässä, että miten se on ollut niin itkunen pitkän aikaa eikä mitään muutoksia jne. Mä sanoin että kyllä se oli viime viikolla monena päivänä tosi tyytyväinen ja innostu leikkimään, vaikka välillä vähän itkikin muttei mitenkään hälyttävästi. Tämä työntekijä väitti vastaan ettei se voi olla mitenkään mahdollista yms. vaikkei hän ollut edes paikalla silloin. No aikamme kinasteltua "OLI OLI, SIINÄ LEIKKI LATTIALLA TYYTYVÄISENÄ" - "EEI OLE MAHDOLLISTA, EI SE MITENKÄÄ VOI NÄIN OLLA" tyyliin, mä luovutin että juu whatever ihan miten sä tahdot. Dios mio. No, ehkä tämä on just tätä näiden kulttuuria.
Vietän viikonloppua suht rauhallisissa merkeissä, melko moni on lähtenyt asuntolasta kotiin viikonloppua viettään ja Ruth on ollu koko viikon poissa. Ihanaa vaihtelua, mutta kyllä vähän myös jo odotan että se tulee:) Oon myös opiskellut (oi kyllä vaan), ja tehny käännöstehtäviä että mun ohjaava opettaja voi täällä arvioida mun työskentelyä sitte viimesellä viikolla koska kaikki paperit on englanniksi eikä hää ymmärrä hölkäsen pöläystä. - mistä tuoki sana tulee! Skypetellään opettajan kanssa ens viikolla yhdessä Anan kanssa, ja odotan mielenkiinnolla! Tarja -Suomen ohjaava ope ei puhu myöskään espanjaa, joten tulkattavaa suunnasta toiseen.
Huomenna lauantaina tiedossa hiukan urheilua, lounastamaan parin tutun kanssa illalla, ja sunnuntaina Magoston viettoa Anan perheen kanssa. En tiedä sen kummempaa kuin että se on jokin Ourensessa järjestettävä juhla, jossa syödään paljon kastanjoita :D Ya veremos!
CHAO
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
Segunda semana
Hola amigos de nuevo,
tällä hetkellä oon junassa matkalla kohti Madridia ja nään Millaa ja muita pitkästä aikaa! Oon viimeks ollu pari vuotta sitte, joten ihanaa päästä sinne taas:) Junassa on ihan valtavan hienot maisemat -pikkukyliä siellä täällä, vuoristoa jne. ja kaiken kruunaa että telkkarista tulee uu iiihana Twilight espanjaksi dubattuna. Kamalaa!
Valvottiin lähes aamuun asti Ruthin ja parin muun asuntolan tyypin kanssa, joten sallittakoon kirjoitusvirheet! Tämä viikko on ollu taas ihan täynnä ohjelmaa.. tai no ohjelmaa, mutta kun pkodilla ollaan niin myöhään niin ei sen jälkeen jää kauhiasti enää aikaa tehdä mitää. Yks päivä olin pkodin 'pomon' kotona syömässä (iltapalalla klo22). Ana näytti miten tehdään parasta tortilla de patatas:ta, juotiin viiniä tietysti ja syötiin serranonkinkkua yms. Anan tyttö Marta, 10v. oli ehkä jopa enemmän innoissaan ku minä vierailusta, se käveli mun vierellä kokoajan ja kosketteli mun hiuksia ku ne oli sen mielestä muuuy bonitos! Heh, hassua. Ne oli tosi innoissaan Suomesta ja pyöritteli päätään talven hurjista pakkaslukemista. Olis halunnu tietää enemmän Suomen valtion tilanteesta, ja muutenkin enemmän ku osasin espanjallani kertoa. (odotan innolla että pääsen Millan kans puhuun suomea!) Kutsun sain lopulta myös heidän loppuperhettä tapaamaan johonki pikkukylään, pitäähän mun serkutkin nähdä hyvänen aika!
..junassa muuten huomaan harrastavani taas salakuuntelua. Muori moittii kun joutui hakea niiiin kaukaa toisesta vaunusta faarille olutta ja voileipiä, "sinä istut täällä ku kuningas ja minä kannan sulle kallista ruokaa, 17e, 17e, 17e..!!!" Ja jatkui samaa rataa. Voi voi!:)
Päiväkodille tuli uus pikkupoika, 9kk, joka vaan itkee ja itkee. Ja tiedätte ku yks itkee niin ketjureaktio lähtee ja lopulta kaikki itkee. Voi sitä päänsärkyä! Siinä ryhmässä (bebes) on kaikkiaan 8 lasta. Ja normaalisti 1 työntekijä. Vaatii kyllä aikalailla kärsivällisyyttä siinä tilanteessa! Yhdelle itkevälle antaa ruokaa, samalla pitäis kattoa mitä muut lapset tekee: yksi nukkuu, toiset ryömii lattialla, pari nousee jo tukia vasten ja välillä on koivet kattoa kohden ja jee itku alkakoon! Ja se lattia on niiin likanen ku ollaan pihakengät jalassa sisällä+rattaiden mukana tuleva hiekka -> ryömijöiden ja konttaajien paratiisi! Lisäksi oon nyt ollu samassa vuorossa työntekijän kanssa joka on työskennelly siellä jo yli 30v. ja silloinhan asiat tehdään niin ku ne on aina tehty! Piste.
Palataan ! Adios!
tällä hetkellä oon junassa matkalla kohti Madridia ja nään Millaa ja muita pitkästä aikaa! Oon viimeks ollu pari vuotta sitte, joten ihanaa päästä sinne taas:) Junassa on ihan valtavan hienot maisemat -pikkukyliä siellä täällä, vuoristoa jne. ja kaiken kruunaa että telkkarista tulee uu iiihana Twilight espanjaksi dubattuna. Kamalaa!
Valvottiin lähes aamuun asti Ruthin ja parin muun asuntolan tyypin kanssa, joten sallittakoon kirjoitusvirheet! Tämä viikko on ollu taas ihan täynnä ohjelmaa.. tai no ohjelmaa, mutta kun pkodilla ollaan niin myöhään niin ei sen jälkeen jää kauhiasti enää aikaa tehdä mitää. Yks päivä olin pkodin 'pomon' kotona syömässä (iltapalalla klo22). Ana näytti miten tehdään parasta tortilla de patatas:ta, juotiin viiniä tietysti ja syötiin serranonkinkkua yms. Anan tyttö Marta, 10v. oli ehkä jopa enemmän innoissaan ku minä vierailusta, se käveli mun vierellä kokoajan ja kosketteli mun hiuksia ku ne oli sen mielestä muuuy bonitos! Heh, hassua. Ne oli tosi innoissaan Suomesta ja pyöritteli päätään talven hurjista pakkaslukemista. Olis halunnu tietää enemmän Suomen valtion tilanteesta, ja muutenkin enemmän ku osasin espanjallani kertoa. (odotan innolla että pääsen Millan kans puhuun suomea!) Kutsun sain lopulta myös heidän loppuperhettä tapaamaan johonki pikkukylään, pitäähän mun serkutkin nähdä hyvänen aika!
..junassa muuten huomaan harrastavani taas salakuuntelua. Muori moittii kun joutui hakea niiiin kaukaa toisesta vaunusta faarille olutta ja voileipiä, "sinä istut täällä ku kuningas ja minä kannan sulle kallista ruokaa, 17e, 17e, 17e..!!!" Ja jatkui samaa rataa. Voi voi!:)
Päiväkodille tuli uus pikkupoika, 9kk, joka vaan itkee ja itkee. Ja tiedätte ku yks itkee niin ketjureaktio lähtee ja lopulta kaikki itkee. Voi sitä päänsärkyä! Siinä ryhmässä (bebes) on kaikkiaan 8 lasta. Ja normaalisti 1 työntekijä. Vaatii kyllä aikalailla kärsivällisyyttä siinä tilanteessa! Yhdelle itkevälle antaa ruokaa, samalla pitäis kattoa mitä muut lapset tekee: yksi nukkuu, toiset ryömii lattialla, pari nousee jo tukia vasten ja välillä on koivet kattoa kohden ja jee itku alkakoon! Ja se lattia on niiin likanen ku ollaan pihakengät jalassa sisällä+rattaiden mukana tuleva hiekka -> ryömijöiden ja konttaajien paratiisi! Lisäksi oon nyt ollu samassa vuorossa työntekijän kanssa joka on työskennelly siellä jo yli 30v. ja silloinhan asiat tehdään niin ku ne on aina tehty! Piste.
Palataan ! Adios!
sunnuntai 3. marraskuuta 2013
Eka viikko, huh!
Mun on nyt pakko alottaa tänne kirjottaminen. Puuuh, eka viikko takana ja on tapahtunu vaikka ja mitä! Oon päästäni sekasin ku pitää keskittyä välillä niin paljo näitten puheeseen. Kukaan ei puhu sanaakaan englantia, ja vielä kun näillä on tää oma murre niin hankaloittaa jo entisestään:) Rauhallisessa ympäristössä ymmärtää hyvinkin,mutta aya! jos musiikki huutaa vieressä, kaikki puhuu päällekkäin.. dios mio. Mutta on tässä hyvätki puolensa. Nyt mun on pakko puhua espanjaa.. oon oppinu vaik ja mitä uusia sanoja ja tätä gallenoakin. Ja jos en ymmärrä jotain, niin sitte keksitään joku toinen tapa ilmaista asia. Kaikki on ollu super-ystävällisiä ja myös super-kärsivällisiä mua kohtaan.. aika huippua:)
No mistä sitä sitte aloittais. Vietin alkuun pari päivää Lontoossa Paulin kanssa, joka oli aikoinaan samaan aikaan Madridissa ku minäki. Ei oltu nähty 4vuoteen joten juttua riitti. Oli niiin ihana nähdä ja muistella kaikkia hulluja asioita.. hah. No, tällä hetkellä hän ilmeisesti tienaa hiukan enemmän Googlella töissä ku aupairina. Se asu 22. kerroksessa melko lähellä keskustaa ja melkosin näkymin kaupungin ylle. Aikamoista! Lauantaina käveltiin ympäri kaupunkia, juotiin paikallista olutta Dirty Dickissä, ostoksia afrikkalaisilla markkinoilla, visiittejä upeissa vintage-liikkeissä jotka oli suoraan ku Janzen vaatekaapista, ihania kahviloita, ruokia jne. Sunnuntaina sit junassa tapasin suomalais-pariskunnan, jotka ei tietty tienny että ymmärrän kaiken mitä ne puhuu.. no tämä rouva tiuski miehelleen ku tämä oli laittanu matkalaukut huonosti semmoseen säilytystilaan. Se ihan tosissaan puhu seuraavin sanoin: "mä oon kaikkivaltias tässä, sä tiedät että mä hermostun tälläsistä asioista" jne. Mums mums. Kuuntelin hetken melko huvittuneena vieressä ku tämä mies yritti sanoa vastalauseita väliin:D Mutta pakkohan mun oli saada ilmaista että kuulin kaiken, kysyin mukamas karttaa jota ne katteli. Kumpa olisin saanu otettua kuvan niiden ilmeistä ku ne tajus tilanteen! Annoin kartan takas, ja ne kaikessa hiljaisuudessa vaihto paikkaa. Ihanaa!
No siinä pompin kulkuvälineestä toiseen ja Noelia nouti mut Ourensen asemalta ja toi mut asuntolalle. Kävi ilmi että saan jakaa kämppäni toisen tytön kanssa, mutta Ruth on kyllä osottautunu tosi mukavaksi:) Onhan se tietysti aika outoa ku oot yksin asunu pitkän aikaa ja nyt toinen ihminen nukkuu metrin päässä. Alkuun ovella koputeltiin, kaikki kävi esittäytymässä ja kattomassa mua ku olisin ollu joku suurempiki nähtävyys.. hah. Tää on täynnä espanjalaisia opiskelijoita, keski-ikä about 20, sijaitsee ihan keskustassa ja ruoan saa 3xpäivässä. -En valita! Paitsi pieni varoituksen sana, en tiedä tunnistatteko mua enää kaiken tämän syömisen jälkeen.. aamupalaksi sokerimuroja, patonkia hillolla, jukurttia ja onneksi myös hedelmiä! Lounaalle saavun työtauollani (13-15), ja tähän mennessä oon syöny mustekalaa, ranskalaisia, kinkkua, lasagnea jne. Välillä on myös öljyssä lillutettua salaattia, jota vain mä syön. Hah! Illalla usein jotain keittoa, empanadaa=ns.piirakkaa jne. Eiks kuulosta ihan hyvältä?
Sain maanantain onneks vapaaksi, ettei heti tarvinnu alottaa töitä. Kierreltiin kaupungilla Anan kanssa, joka siis on ns. kv-vastaava. Sit parissa koulussa myös. Poskisuudelmia vaihdeltiin joka välissä ja yhtäkkiä se iski mut luokkaan kesken oppituntien että "Noh, kerroppa ny itestäs!" Hah. Mutta selvisin hengissä! Kaikki kysy vaan ihmeissään että minkä ikänen oot, ja miten oon voinu tehdä sitä ja tuota jne. Sit osallistuin myös parille oppitunnille, ekassa käytiin läpi toimintatuokioita niinku meilläki koulussa, ja pysyin jopa perillä asioista. Sit olin myös englannin tunnilla ja viimeistään sillon selvis niiden enkun taso. Niiden piti kertoa itestään;ikä,harrastukset jne. eikä siitä tullu yhtää mitää. Taso oli vähä ku meillä ala-asteella. Tania kysy multa sanoja ja loisti omassa esittelyssään;D hah.Fiksua.
Tiistaina alotin päiväkodissa. 9.30 Yhteen asti ja välissä tuun takas asuntolalle syömään ja siestaamaan. Ja sitte meen takas kolmelta, 18.30 asti. Ekat 2 viikkoa oon alle vuoden vanhojen, nuorin 4kk! Aatelkaa. Täällä äitiysloma kestää vaan sen 4kk, ja äkkiä takas töihin. Aika kamalaa:/ Mutta on ne aika sulosia, kuten voitte kuvitella! Mun tekis mieli vaan kannella niitä edestakasin.. eihän ne oikeestaan muuta tee ku nuku ja syö. Joten voitte kuvitella että välillä aika käy melko pitkäksi! Mutta ollaan myös keskusteltu tosi paljo paikan "pomon" kanssa, se on kyselly päiväkodin menosta Suomessa, eroavaisuuksista jne. Hurjan mielenkiintoista! Se on lukenu paljo netistä Suomen päiväkodeista ja nyt kyselee hulluna että "ihan tosissaanko meette talvellaki pihalle!?" jne. Niilläkin on söpö oma puisto siinä, ja tuntuu että nyt mun puheitten takia lapset laitetaan pihalle joka välissä. Hahah. Mutta onhan se hullua jos ei koko päivänä käydäkkää pihalla ja sitte lapset purkaa energiansa sisällä. Huh! No, sitte 2viikon jälkeen meen 1-2v ryhmään ja lopuksi 2-3v. jolloin voin oikeesti tehdäkkin jotain lasten kanssa:) Ihan mukavaa kyllä että tälleen porrastetusti pääsee pikkuhiljaa rytmiin mukaan. Espanjassa lapset on siis pkodissa 3v. asti, jonka jälkeen ne laitetaan kouluun. Eiks kuulosta vähän hullulta? Koulupuvut päälle ja reppu selkään!
Eikä tässä kaikki. Sitte keskiviikkona lähettiin yhen espanjalaistytön Tanian kotikylään Fustans-nimiseen paikkaan Celanovan lähellä. Reilu puolituntia täältä autolla. Noi kv-vastaavat tutustutti mut Taniaan ja sit sain kutsun päästä sen mukana näkeen vähä muitaki paikkoja. Oltiin siellä sunnuntaihin asti sen kotona, joka oli niin perinteinen espanjalaiskoti ku voi olla. Pihalla kasvoi ties mitä kaikkea, kiivejä, omenoita, kurpitsoja.. ja tietysti viinirypäleitä viiniä varten. / Jota tuliki litkittyä noiden päivien aikana enemmän ku laki sallii! Huh! Nukuttiin aamulla pitkään, mentiin suoraa täyteen ruokapöytään ja alotettiin aamu viinillä. Toki myös yks aamu kekseillä ja kuulemma ihmeitä tekevällä kahvilla. Ajattelin vaan et noh, mä oon lomalla. Maassa maan tavoilla! Eli noiden päivien aikana tuli syötyä ja juotua jos mitäki (Tanian veljellä oli oma taverna, jossa myös vietettiin kaikki ylim aika). Ruokaa kannettiin naaman eteen kokoajan, eikä auttanu vaik kuinka yritti sanoa että on täynnä. Samassa pihapiirissä asui myös ihanat abuelot, eli isovanhemmat ja ties ketä setiä ja serkkuja ramppas kokoajan talossa myös. Ja kaikki niiin ystävällisiä! Illat vietettiin paikallisessa pikku-baarissa muiden nuorten kanssa. Oli kyllä hurjan raskasta viettää joka ilta siellä tupakan savun keskellä, kaikki puhuu päällekkäin ja vielä omalla murteellaan. Mutta ihanaa oli tutustua kaikkiin uusiin ihmisiin. Mutta super outoa että sinne kaikki oikeesti tuli joka ilta viettämään aikaa yhdessä.. jos ei ollu puhuttavaa niin pelattiin kännykällä Candy Crushia tai pelattiin pöytäfutista. Kokemus sekin!:) Pyydettiin kovasti että tulisin käymään vielä ennen paluuta, joten joku viikonloppu akut ladattuina uudestaan! Niin, ja paikalliset pojat+baarin pitäjä anto mulle vikana iltana korin paikallista olutta ns. läksiäislahjaksi :D Voi hyvänen aika.. mitähän mä niillä ny tekisin?!
Mitäs muuta.. ainiin. Kävin myös Portugalin puolella! Se oli niin lähellä että olis noloa olla menemättä.. nyt uus viikko edessä. Oon ihan superväsyny ja hämmentyny tästä kaikesta! Tuntuu ku olis kauemminki täällä jo asunu:) Lauantaina meen junalla Madridissa käymään, tapaamassa Millaa, Carolinaa ja muita tuttuja ja sit 11. paikallisessa steiner pkodissa tutustumassa ja viettämässä yhen päivän. Hurjan mielenkiintoista!
No mistä sitä sitte aloittais. Vietin alkuun pari päivää Lontoossa Paulin kanssa, joka oli aikoinaan samaan aikaan Madridissa ku minäki. Ei oltu nähty 4vuoteen joten juttua riitti. Oli niiin ihana nähdä ja muistella kaikkia hulluja asioita.. hah. No, tällä hetkellä hän ilmeisesti tienaa hiukan enemmän Googlella töissä ku aupairina. Se asu 22. kerroksessa melko lähellä keskustaa ja melkosin näkymin kaupungin ylle. Aikamoista! Lauantaina käveltiin ympäri kaupunkia, juotiin paikallista olutta Dirty Dickissä, ostoksia afrikkalaisilla markkinoilla, visiittejä upeissa vintage-liikkeissä jotka oli suoraan ku Janzen vaatekaapista, ihania kahviloita, ruokia jne. Sunnuntaina sit junassa tapasin suomalais-pariskunnan, jotka ei tietty tienny että ymmärrän kaiken mitä ne puhuu.. no tämä rouva tiuski miehelleen ku tämä oli laittanu matkalaukut huonosti semmoseen säilytystilaan. Se ihan tosissaan puhu seuraavin sanoin: "mä oon kaikkivaltias tässä, sä tiedät että mä hermostun tälläsistä asioista" jne. Mums mums. Kuuntelin hetken melko huvittuneena vieressä ku tämä mies yritti sanoa vastalauseita väliin:D Mutta pakkohan mun oli saada ilmaista että kuulin kaiken, kysyin mukamas karttaa jota ne katteli. Kumpa olisin saanu otettua kuvan niiden ilmeistä ku ne tajus tilanteen! Annoin kartan takas, ja ne kaikessa hiljaisuudessa vaihto paikkaa. Ihanaa!
No siinä pompin kulkuvälineestä toiseen ja Noelia nouti mut Ourensen asemalta ja toi mut asuntolalle. Kävi ilmi että saan jakaa kämppäni toisen tytön kanssa, mutta Ruth on kyllä osottautunu tosi mukavaksi:) Onhan se tietysti aika outoa ku oot yksin asunu pitkän aikaa ja nyt toinen ihminen nukkuu metrin päässä. Alkuun ovella koputeltiin, kaikki kävi esittäytymässä ja kattomassa mua ku olisin ollu joku suurempiki nähtävyys.. hah. Tää on täynnä espanjalaisia opiskelijoita, keski-ikä about 20, sijaitsee ihan keskustassa ja ruoan saa 3xpäivässä. -En valita! Paitsi pieni varoituksen sana, en tiedä tunnistatteko mua enää kaiken tämän syömisen jälkeen.. aamupalaksi sokerimuroja, patonkia hillolla, jukurttia ja onneksi myös hedelmiä! Lounaalle saavun työtauollani (13-15), ja tähän mennessä oon syöny mustekalaa, ranskalaisia, kinkkua, lasagnea jne. Välillä on myös öljyssä lillutettua salaattia, jota vain mä syön. Hah! Illalla usein jotain keittoa, empanadaa=ns.piirakkaa jne. Eiks kuulosta ihan hyvältä?
Sain maanantain onneks vapaaksi, ettei heti tarvinnu alottaa töitä. Kierreltiin kaupungilla Anan kanssa, joka siis on ns. kv-vastaava. Sit parissa koulussa myös. Poskisuudelmia vaihdeltiin joka välissä ja yhtäkkiä se iski mut luokkaan kesken oppituntien että "Noh, kerroppa ny itestäs!" Hah. Mutta selvisin hengissä! Kaikki kysy vaan ihmeissään että minkä ikänen oot, ja miten oon voinu tehdä sitä ja tuota jne. Sit osallistuin myös parille oppitunnille, ekassa käytiin läpi toimintatuokioita niinku meilläki koulussa, ja pysyin jopa perillä asioista. Sit olin myös englannin tunnilla ja viimeistään sillon selvis niiden enkun taso. Niiden piti kertoa itestään;ikä,harrastukset jne. eikä siitä tullu yhtää mitää. Taso oli vähä ku meillä ala-asteella. Tania kysy multa sanoja ja loisti omassa esittelyssään;D hah.Fiksua.
Tiistaina alotin päiväkodissa. 9.30 Yhteen asti ja välissä tuun takas asuntolalle syömään ja siestaamaan. Ja sitte meen takas kolmelta, 18.30 asti. Ekat 2 viikkoa oon alle vuoden vanhojen, nuorin 4kk! Aatelkaa. Täällä äitiysloma kestää vaan sen 4kk, ja äkkiä takas töihin. Aika kamalaa:/ Mutta on ne aika sulosia, kuten voitte kuvitella! Mun tekis mieli vaan kannella niitä edestakasin.. eihän ne oikeestaan muuta tee ku nuku ja syö. Joten voitte kuvitella että välillä aika käy melko pitkäksi! Mutta ollaan myös keskusteltu tosi paljo paikan "pomon" kanssa, se on kyselly päiväkodin menosta Suomessa, eroavaisuuksista jne. Hurjan mielenkiintoista! Se on lukenu paljo netistä Suomen päiväkodeista ja nyt kyselee hulluna että "ihan tosissaanko meette talvellaki pihalle!?" jne. Niilläkin on söpö oma puisto siinä, ja tuntuu että nyt mun puheitten takia lapset laitetaan pihalle joka välissä. Hahah. Mutta onhan se hullua jos ei koko päivänä käydäkkää pihalla ja sitte lapset purkaa energiansa sisällä. Huh! No, sitte 2viikon jälkeen meen 1-2v ryhmään ja lopuksi 2-3v. jolloin voin oikeesti tehdäkkin jotain lasten kanssa:) Ihan mukavaa kyllä että tälleen porrastetusti pääsee pikkuhiljaa rytmiin mukaan. Espanjassa lapset on siis pkodissa 3v. asti, jonka jälkeen ne laitetaan kouluun. Eiks kuulosta vähän hullulta? Koulupuvut päälle ja reppu selkään!
Eikä tässä kaikki. Sitte keskiviikkona lähettiin yhen espanjalaistytön Tanian kotikylään Fustans-nimiseen paikkaan Celanovan lähellä. Reilu puolituntia täältä autolla. Noi kv-vastaavat tutustutti mut Taniaan ja sit sain kutsun päästä sen mukana näkeen vähä muitaki paikkoja. Oltiin siellä sunnuntaihin asti sen kotona, joka oli niin perinteinen espanjalaiskoti ku voi olla. Pihalla kasvoi ties mitä kaikkea, kiivejä, omenoita, kurpitsoja.. ja tietysti viinirypäleitä viiniä varten. / Jota tuliki litkittyä noiden päivien aikana enemmän ku laki sallii! Huh! Nukuttiin aamulla pitkään, mentiin suoraa täyteen ruokapöytään ja alotettiin aamu viinillä. Toki myös yks aamu kekseillä ja kuulemma ihmeitä tekevällä kahvilla. Ajattelin vaan et noh, mä oon lomalla. Maassa maan tavoilla! Eli noiden päivien aikana tuli syötyä ja juotua jos mitäki (Tanian veljellä oli oma taverna, jossa myös vietettiin kaikki ylim aika). Ruokaa kannettiin naaman eteen kokoajan, eikä auttanu vaik kuinka yritti sanoa että on täynnä. Samassa pihapiirissä asui myös ihanat abuelot, eli isovanhemmat ja ties ketä setiä ja serkkuja ramppas kokoajan talossa myös. Ja kaikki niiin ystävällisiä! Illat vietettiin paikallisessa pikku-baarissa muiden nuorten kanssa. Oli kyllä hurjan raskasta viettää joka ilta siellä tupakan savun keskellä, kaikki puhuu päällekkäin ja vielä omalla murteellaan. Mutta ihanaa oli tutustua kaikkiin uusiin ihmisiin. Mutta super outoa että sinne kaikki oikeesti tuli joka ilta viettämään aikaa yhdessä.. jos ei ollu puhuttavaa niin pelattiin kännykällä Candy Crushia tai pelattiin pöytäfutista. Kokemus sekin!:) Pyydettiin kovasti että tulisin käymään vielä ennen paluuta, joten joku viikonloppu akut ladattuina uudestaan! Niin, ja paikalliset pojat+baarin pitäjä anto mulle vikana iltana korin paikallista olutta ns. läksiäislahjaksi :D Voi hyvänen aika.. mitähän mä niillä ny tekisin?!
Mitäs muuta.. ainiin. Kävin myös Portugalin puolella! Se oli niin lähellä että olis noloa olla menemättä.. nyt uus viikko edessä. Oon ihan superväsyny ja hämmentyny tästä kaikesta! Tuntuu ku olis kauemminki täällä jo asunu:) Lauantaina meen junalla Madridissa käymään, tapaamassa Millaa, Carolinaa ja muita tuttuja ja sit 11. paikallisessa steiner pkodissa tutustumassa ja viettämässä yhen päivän. Hurjan mielenkiintoista!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)